Anteeksi anteeksi etten ole ehtinyt kirjoittaa..

Mulla on ollut tosi mahtava viikonloppu, vaikka koko ajan on ollut tosi kiire ! :I Outoa, viikonloppunahan pitäisi ottaa rennosti.. Mutta kyllähän tämä näinkin käy.

Perjantai
Pidimme tanssiporukan kanssa kauden päättäjäiset (eikä samat valmentajat ole enää ensi vuonna ); ), olimme piknikillä ja kävimme keilaamassa. Ärsyttää kun osa porukkaa ei "päässyt", olisi ollut kiva olla koko ryhmän kesken. Meillä on niin ihanat valmentajatkin, kaksi 18 v tyttöä, ovat jotenkin niin samalla aaltopituudella kuin me. :)

Lauantai
Heräsin kahdeksalta ja olin 10-16 tekemässä lapsille kasvomaalauksia paikallisessa kauppakeskuksessa. Kaverini lähti yhden aikaan ja jäin yksin aikuisten kanssa mutta selvisin siitä :D Kun selvisin pyörällä keskustasta kotiin (n. 10 km), menin koneelle ja heti kaverit tulivat juttelemaan että pitäisi nähdä. No, siinä ilta menikin sitten pyöräilessä ympäriinsä, istuskellessa.. Juttelimme parin n. 12 vuotiaan pojan kanssa, about viiskymppinen pappa otti kuvia minun muistikortille jättimäisellä järjestelmäkamerallaan, kerrankin näin suositun tyypin nolossa tilanteessa.. Tulin kotiin n. klo 22, koska sunnuntaina täytyi herätä aikaisin.


Sunnuntai
Heräsin seitsemältä, minun piti olla keskustassa puoli yhdeksältä kaverin kanssa, jotta pääsemme kyydillä lastentapahtumaan johon menimme taas avustamaan. No, olimme ajatelleet mennä bussilla, mutta kyseistä bussia ei mennytkään niin aikaisin. Lähdin pyöräilemään kaverin luokse, hänen äitinsä vei meidät keskustaan. Matkalla onnistuin hukkaamaan puhelimeni akun. No, aamukatastrofin jälkeen päivä menikin oikein mukavasti. :) Teimme taas kasvomaalauksia, kiertelimme ympäriinsä, leikimme lasten kanssa ja kuuntelimme lasten bändiä. Huippukohta oli se, kun ensin kaverini, ja lopuksi minä, saimme olla Onni Oravia! Se oli oikeasti tosi mahtavaa :)) Muutenkin päivä on ollut tosi kiva, vaikka tuntuu että helle vie kaikki voimat.. Ja missä välissä Euroviisut menivät? Viime yönä?

Tämän näköinen olin.. :D

Tänään on ollut vaan niin hyvä päivä. :) Koulussa istuimme välitunneilla ja matikan tunnilla ulkona, otettiin aurinkoa jne. (tosin minulla on tyhmä iho eikä se paljoa rusketu, lähinnä palaa..) Koulun jälkeen pyöräilimme kaverin kanssa rannalle, heitettiin ylimääräiset vaatteet pois ja mentiin uimaan :D Olihan se vesi vielä kylmää, mutta siihen tottui. Tosi vapauttava olo, ei enää stressiä koulusta. Haikeaa että kahden viikon päästä olen jo kesälomalla, jättänyt peruskoulun taakseni ja edessä on uudet haasteet. Kaverit lähtevät omille teilleen, mietin tulenko näkemään osaa heistä enää koskaan. Ja saanko uusia kavereita lukiosta? Entä vanhojen tanssipari, kun lukiossa johon menen on 80 % tyttöjä? Kyllä kaikki järjestyy.

Mitä jos meteoriitti tippuu päähäsi ennen kuin ehdit sanoa ne kaikkein tärkeimmät sanat?

Näin hyvä olo näin monta päivää? Ei tätä voi kauaa jatkua, kohta putoan täältä yläilmoista takaisin todellisuuteen.

En enää ole surullinen, jos en ole laihtunut, vaan olen tyytyväinen jos vaaka näyttää alle 60.
Minulla on niin paljon tekemistä, etten ehdi miettiä surullisia asioita
Minusta todella välitetään.

Olisi aivan mahtavaa lähteä reilaamaan Eurooppaan kesällä!:) Mutta minkäs teet, kun olen alaikäinen... Luultavasti pääsisin Summer Up- festareille kesällä, mutta ei ole kaveria kenen kanssa lähtisin :( Mutta peruskoulun päättymisen kunniaksi parhaan ystävän kanssa 2.6. Jyväskylän Paviljongissa Pariisin Kevät! :) Tuskin maltan odottaa :)

Pariisin Kevät - Saari
Pariisin Kevät - Meteoriitti

Tanssi

Kävin Helatorstaina katsomassa ystäväni tanssinäytöksen. Päätin että aloitan ensi syksynä uuden tanssin, hiphop/street voisi olla mukava. :) Pelkään kuitenkin, etten jaksa, koska aloitan lukion ensi vuonna. Olen kuitenkin jo pidemmän aikaa miettinyt uutta harrastusta ja haluaisin kovasti aloittaa! Ja voinhan sitten vaikka lopettaa syksyn jälkeen jos en jaksa. Mutta luulisin että uusi rento tanssi voisi tuoda mukavaa vaihtelua koululle.

Kuvat google kuvahaku

 

Haaste !

Kiitos haasteesta, nuorallatanssija :) Tässä ohjeet:

 Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog. Then choose 11 new people to tag and link them on your post. Create 11 new questions for the people you tag to answer. Do not tag back to the person who has already tagged you.

1. Missä päin asut? 

    - Jyväskylässä :)

2. Harrastatko/oletko harrastanut jotain? Mitä? 

    - Olen harrastanut tanssia 8-vuotiaasta, yleisurheilua harrastin koko ala-asteen mutta lopetin sen. Olen myös käynyt ompelukurssilla.

3. Toinen nimesi?  

    - Emilia

4. Mikä saa sinut iloiseksi? 

    - Kaverit, se että pystyn avautumaan jollekin, päiväkirja, hyvä elokuva ja se että vaaka näyttää vähemmän.

5. Miksi kirjoitat blogia? 

    - Kirjoitan kahta blogia, toinen on pinnallinen, tämä on siksi että voin kerota ajatuksistani anonyymisti muille.

6. Mihin haluaisit ehdottomasti matkustaa? 

    - Australiaan !  

7. ...Ja kenen kanssa? 

    - Sitten kun seurustelen, poikaystäväni kanssa

8. Mitä kieliä haluaisit osata? 

    - Ranskaa, japania ja espanjaa

9. Mikä on oudoin tapasi? 

    - hmm.. tämä on vaikea :D

10. Mitä kirjaa rakastat? 

    - Luen parhaillaan Anne Frankin päiväkirjaa ja se on todella hyvä. Ja tietenkin oma päiväkirja !

11. Mikä on lempi esineesi? 

    - Unilelu, pehmopupu joka on ollut minulla syntymästä asti :)))

Minun kysymykset:

1. Kuinka vanha olet?

2. Missä olet matkustellut?

3. Onko sinulla parasta ystävää?

4. Lempi elokuvasi?

5. Millainen tyyli sinulla on?

6. Jos saisit kolme toivomusta jotka toteutuisivat, mitkä ne olisivat?

7. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?

8. Minkä kappaleen kuuntelit viimeksi?

9. Uskotko kohtaloon?

10. Voiko mielestäsi netistä löytää tosiystävän/rakkauden?

11. Mitä huomaat ensimmäisenä ihmisessä?

Haaste tulee seuraaville:

Elsu, Marita, Methyl ja Syöjätär.

 

:)

Jokainen aamu nousen putoamaan

Mä vihaan sitä että olen näin saamaton. En ole käynyt lenkillä kuuteen päivää. Kuuteen päivään. Maatessani lattialla vaatekasan keskellä mietin miten olen päätynyt tähän pisteeseen. En enää arvosta itseäni niin kuin silloin aikaisemmin. Kaikki ne inhoavat katseet ovat saaneet minut inhoamaan itseäni. Ei kukaan varmaankaan ole tarkoittanut pahaa, mutta ajattelemattomat kommentit esimerkiksi paksuista reisistäni ovat saaneet minut voimaan pahoin.

Makasin asvaltilla koulun pihassa, 

kuulin puheen sorinan ympärilläni 

mutta en saanut siitä selvää. 

Halusin vain niin kovasti pois.

Mulle sanottiin taas kerran kauniisti. "Sä olet ihana just tollasena kuin oot. Sun ei pitäis laihtua ollenkaan, se ei ole kaunista jos laihdutat itsesi niin ettei sussa oo muuta kuin luuta ja nahkaa. Lupaa mulle että alat taas syömään normaalisti." Mä lupasin. Ja tiedän, anorektisuus on oikeastaan kamalan näköistä. Mutta jokin siinä viehättää.

Ps. taidan olla rakastumassa

Hyvä päivä !

Jei, tänään on ollut taas hyvä päivä. Tai siis jotenkin on hyvä olla sellaisten läheisten kanssa, kenen seurassa voi olla oma itsensä. Kerrankin mulla oli todella hauskaa! Olin parhaan kaverin ja toisen kaverin kanssa sellaisessa musiikkitutkimuksessa yliopistolla. :) Käytiin myös kirpparilla, mutta sieltä ei tarttunut mitään mukaan.

Nyt on vähän sellainen olo että olen tulossa kipeäksi (huono tekosyy jättää lenkki väliin). 

Sain 10 maantiedon kokeesta, voin olla kerrankin ylpeä itsestäni ! 

Terkkari tuli tänään pyytämään että menisin hänen luokseen. Ei olisi silloin muutama viikko sitten pitänyt käydä siellä. Nyt se on kuitenkin huolissaan laihtumisestani, "onneksi" painoni on lähes sama kuin viime kerralla. 

En halua puhua asioistani terkkarille.

-.-

Älä lue jos et jaksa mun angstia. :)

Tää päivä, kaikki meni hyvin siihen asti kun olin lenkillä suunnilleen puolessa välissä lenkkiä. Se, että ulkona satoi ei haittanut minua ollenkaan, mutta kun olisin kuunnellut kuulokkeista musiikkia mutta ei, kuulokkeet ei suostuneet pysymään korvissa samalla kun juoksin. Siitä se jotenkin lähti, aloin miettimään mille kaikelle olenkaan kateellinen. Tässä pieni lista.

Olen kateellinen hänelle kuka uskaltaa olla oma itsensä.
Olen kateellinen hänelle kenellä on joku kelle puhua.
Olen kateellinen hänelle kenellä on oma rakas.
Olen kateellinen hänelle kenellä on ystäviä, kavereita tms kenen kanssa viettää vapaa-aikaa.
Olen kateellinen hänelle kenellä on varaa matkustella paljon ja ostaa hienoja asioita. (tästä en ole kuitenkaan ihan niin paljon kateellinen)
Olen kateellinen hänelle kenellä on oma persoonallinen tyylinsä.
Olen kateellinen hänelle kuka osaa olla välittämättä muiden mielipiteistä.
Olen kateellinen hänelle kenellä on hyvä itsetunto ja -luottamus.
Olen kateellinen hänelle kuka asuu jo omassa kodissa.
Olen kateellinen hänelle joka on raskaana/ hänellä on lapsi(a).
Olen kateellinen hänelle kenellä on täydelliset hiukset.
Olen kateellinen hänelle kuka on kaunis ja hänellä on hyvä kroppa.
Olen kateellinen hänelle kenellä on hyvä itsekuri.

Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin.. Toivottavasti huomenna on parempi päivä, ainakin pääsen kirpparille pitkästä aikaa ! :>

Mulle kuuluu hyvää. Vaikka lapset kiukuttelikin tänään kerhossa. En jaksa välittää. Oon saanu netistä uusia kavereita. :) Äiti haluis että olisin enemmän ihan oikeiden kavereideni kanssa, mutta minkäs teet jos niillä ei oo aikaa mulle. En jaksais nyt stressata kokeista tai muustakaan haluun vaan ottaa elämän päivä kerrallaan.

Oon miettinyt miten siistiä olisi lähteä vuoden päästä vaihtoon ! Se on vaan niin kallista.

Mun perjantai oli samalla ihana ja kamala. Ihanaa oli elää siinä jännityksessä ja nauttia joka hetkestä. Kamalaa oli jäädä kiinni valheesta. Vielä kamalampaa oli valehdella "totuus". Ei äiti olisi voinut kuulla sitä, vaikka sanoikin että mieluummin kuulee totuuden vaikka se olisi kuinka paha, kuin että valehtelisin.

Mutta en halua enää miettiä sitä. Asia on  jo sovittu.

Perjantaina tein asioita joita en ollut koskaan ennen tehnyt. Itseluottamukseni jopa kasvoi, kiitos jälleen kerran ihanien sanojen. On niin ihanaa tuntea joku lähellä, tuntea kun hän välittää ja pitää huolta. Silittää hellästi ja suutelee. Sanoo kauniiksi. Pitää kädestä kun olen peloissani. Harmi, kun kaikki jäi kesken.

59,3 kg.

Anteeksi äiti ja isä, että valehtelin.

I'm gonna live my life

Kaverit tänään valitti minulle ehkä vähän turhankin isoon ääneen siitä että en syö tarpeeksi. Onhan se mukava huomata että joku välittää, mutta en pidä siitä että kaikki saavat tietää asioistani. Mutta en jaksa murehtia siitä liikoja, mielessä on liikaa eilinen. Mulle sanottiin ihanammin kuin kukaan on koskaan ennen sanonut. " Ajattele et mä pidän sua kädestä kiinni, sä voit luottaa muhun. Nyt sä voit kertoo mulle kaiken. Mä en haluu että meillä on mitään salaisuuksia. " Kukaan ei ole ollut mulle ikinä niin kohtelias kuin tämä kyseinen mieshenkilö.

Oon taas iloinen , vaikka mulla onkin paljon stressiä :)